Jaakko Lyytinen pohtii Ylioppilaslehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissaan \u201dMyytti nimelt\u00e4 Suomi\u201d (28.5.1999) motiiveja suomalaisen historiankirjoituksen taustalla. Lyytisen n\u00e4kemyksen mukaan historiaa ei ole tallennettu j\u00e4lkipolville objektiivisesti, vaan sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty palvelemaan valtaapit\u00e4vien tarkoitusperi\u00e4 ja luomaan kansallista identiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
J. L. Runebergin V\u00e4nrikki Stoolin tarinoiden rinnalla mielikuvaamme suomalaisesta sotilaasta on vaikuttanut eniten myytti talvisodan hengest\u00e4. Molemmissa asetelma on sama: pieni Suomi taistelee urhoollisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Kertomus Daavidista ja Goljatista toistuu j\u00e4lleen. On varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, miksi sek\u00e4 Suomen sodalla ett\u00e4 talvi- ja jatkosodilla on korostunut merkitys suomalaisessa historiankirjoituksessa; maamme on l\u00e4pi historian vuoroin k\u00e4rsinyt, vuoroin hy\u00f6tynyt vahvoista naapureistamme. Ruotsin suurvallan romahduksen j\u00e4lkeen 1700-luvulla painopiste siirtyi voimakkaasti it\u00e4\u00e4n. Jyri H\u00e4k\u00e4miehen sanoin Suomen kolme turvallisuuspoliittista uhkaa ovat nyt \u201dVen\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Yhdysvaltalainen tutkimus kertoo ihmisten pelk\u00e4\u00e4v\u00e4n suuren padon murtumista sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 he asuvat. Ne, jotka kuolisivat varmasti, eiv\u00e4t ajattele asiaa ollenkaan \u2013 pelko tekisi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Hieman samoin on k\u00e4ynyt Suomen kohdalla: el\u00e4mme vieress\u00e4mme ydinasevaltio, joka haikailee mennytt\u00e4 suurvalta-asemaansa. Vaikka v\u00e4lit Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 edelt\u00e4neeseen Neuvostoliittoon ovat jo vuosikymmeni\u00e4 olleet vakaat ja rauhaisat, Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Georgiaan todisti j\u00e4lleen kerran, ettei maa voimainsa tunnossa v\u00e4lit\u00e4 edes kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n paheksunnasta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa myytti talvisodasta on lohdullinen: selvisimme hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 jo kerran, miksemme selvi\u00e4isi siis uudestaan?<\/p>\n\n\n\n
Suhteet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja muihin maihin eiv\u00e4t ole ainoa syy, miksi tarvitsemme uskoa talvisodan henkeen. Heti verett\u00f6m\u00e4n itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Suomessa syttyi katkera sis\u00e4llissota. Vuonna 1918 kansa jakautui kahtia niihin, jotka omistivat, ja niihin, jotka eiv\u00e4t. Raja oli paitsi sosiaalinen, my\u00f6s idealistinen: pit\u00e4isik\u00f6 Suomen tavoitella sosialismia vai ei? Olisivatko asiat paremmin, jos palaisimme osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4? Sodan arvet tuntuvat viel\u00e4 niin tuoreina, ettemme ole p\u00e4\u00e4sseet edes yksimielisyyteen sen nimityksest\u00e4. Veljessota, vapaussota, punakapina \u2013 sananvalinta riippuu n\u00e4k\u00f6kannasta. On siis ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, miksi talvisotaa on korostettu niin paljon: se on kuin laastari, joka on liimattu peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansalaissodan ruhjeet. Samalla kuitenkin haava on j\u00e4\u00e4nyt vaille happea, eik\u00e4 sill\u00e4 ole ollut mahdollisuutta parantua t\u00e4ysin.<\/p>\n\n\n\n
Lyytinen kirjoittaa artikkelissaan akatemiaprofessori Heikki Ylikankaan saavuttamista tutkimustuloksista: \u201dMaassa, jossa oli k\u00e4yty sis\u00e4llissota, ei uskallettu kouluttaa koko reservi\u00e4 ja vied\u00e4 sit\u00e4 rintamalle.\u201d T\u00e4m\u00e4 romuttaa k\u00e4sityksen, jonka mukaan talvisota yhdisti koko kansan tasavertaisena. Ylikangas kertoo my\u00f6s uskomuksen, jonka mukaan Suomi j\u00e4tettiin taistelemaan yksin Neuvostoliittoa vastaan, olevan v\u00e4\u00e4rentynyt mielikuva. \u201dSuomen hallituksessa ja sotilasjohdossakin taisteltiin katkerasti viime metreille saakka siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 Suomen pyyt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsivaltojen apua vai ei\u201d, Lyytinen sanoo Ylikankaan v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n. Jos n\u00e4m\u00e4 tulokset pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, voi vain p\u00e4\u00e4tell\u00e4 historiankirjoituksen keskittyneen mielikuvien luomiseen tosiasioita peitellen tai jopa v\u00e4\u00e4rist\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n
On aiheellista esitt\u00e4\u00e4 kysymys, mik\u00e4 rooli historiankirjoituksella yhteiskunnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tulisi olla. Ihminen ei voi ennustaa tulevaa tuntematta ensin mennytt\u00e4. Olemme tuomittuja toistamaan samat virheet uudestaan, jollemme ota oppia vanhoista teoistamme. Kollektiivisen muistin kadotessa tai v\u00e4\u00e4ristyess\u00e4 historialla on taipumus toistaa itse\u00e4\u00e4n. Pit\u00e4isik\u00f6 siis historiankirjoituksessa pit\u00e4yty\u00e4 vain tosiasioissa, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sijaa tulkinnoille? T\u00e4ysin objektiivinen n\u00e4kemys ei kuitenkaan ole edes mahdollinen. Kirjoittajan omat arvot ja tunteet vaikuttamat t\u00e4m\u00e4n kirjoittamaan tekstiin. Ihmiselle subjektiivisuus on luonnollista; katsomme kaikki asioita omasta n\u00e4k\u00f6kulmastamme. Voittajat kirjoittavat historian, sanotaan. Talvisodan kohdalla voittajia olivat kansalaissodassa valkoisten puolella taistelleet, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sodan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vallitsevista olosuhteista. Talvisota oli heille t\u00e4ydellinen tilaisuus purkaa vastakkainasettelu ja vakiinnuttaa oma asemansa.<\/p>\n\n\n\n
Talvisodan myyttisyydest\u00e4 ja jopa historian v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4 on voinut silti seurata hyv\u00e4\u00e4kin. Kansakunta koki yhten\u00e4istyneens\u00e4 sodan seurauksena, oli syy siihen itse sota tai myytti yhten\u00e4istymisest\u00e4, ja vanhat punakaartilaiset saattoivat kunniallisesti palata osaksi yhteiskuntaa. Ongelmien lakaiseminen maton alle paitsi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne viel\u00e4 my\u00f6hemmin korjattaviksi, voi auttaa pahimman yli ja luoda mielikuvaa puhtaudesta. Joskus on parempi tarttua harjanvarteen vasta sitten, kun aika on sopiva ja kun siivouksen voi suorittaa perusteellisesti.
Myytti talvisodasta on yhdist\u00e4nyt kansaa vaikeina hetkin\u00e4 ja luonut meille kuvaa siit\u00e4, millaisia olemme.<\/p>\n\n\n\n
Joskus on v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mit\u00e4 oikeasti on tapahtunut, kuin mit\u00e4 uskomme tapahtuneen. Annetaan historian kertoa tarinaansa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jaakko Lyytinen pohtii Ylioppilaslehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissaan \u201dMyytti nimelt\u00e4 Suomi\u201d (28.5.1999) motiiveja suomalaisen historiankirjoituksen taustalla. Lyytisen n\u00e4kemyksen mukaan historiaa ei ole tallennettu j\u00e4lkipolville objektiivisesti, vaan sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty palvelemaan valtaapit\u00e4vien tarkoitusperi\u00e4 ja luomaan kansallista identiteetti\u00e4. J. L. Runebergin V\u00e4nrikki Stoolin tarinoiden rinnalla mielikuvaamme suomalaisesta sotilaasta on vaikuttanut eniten myytti talvisodan hengest\u00e4. Molemmissa asetelma on sama: pieni […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[17],"tags":[69,70,71],"class_list":["post-187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet","tag-historia","tag-myytti-talvisodasta","tag-talvisota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=187"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":188,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}