Niin pitk\u00e4\u00e4n kuin maapallolla on ollut el\u00e4m\u00e4\u00e4, lajeja on my\u00f6s kuollut sukupuuttoon. Yleens\u00e4 lajit katoavat v\u00e4hitellen, elinymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa tai uusien lajien syrj\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 vanhat. Historiamme tuntee kuitenkin viisi joukkosukupuuttoa, jolloin suuri osa kaikista maapallon lajeista on kuollut sukupuuton hyvinkin lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4. Asteroidien t\u00f6rm\u00e4ykset, supertulivuoret ja muut luonnonilmi\u00f6t ovat mullistaneet planeettamme ja tehneet siit\u00e4 tappavan monille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n on kuudes tunnettu sukupuuttoaalto, mutta se ei ole samanlainen kuin aiemmat. Se on yhden el\u00e4inlajin, ihmisen, aikaansaama.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 l\u00e4htien kun ihminen j\u00e4tti Afrikan taakseen, on sen levi\u00e4misell\u00e4 ollut tuhoisat seuraukset muille el\u00e4inlajeille \u2013 varsinkin suurikokoisille. Arvellaan, ett\u00e4 Euroopasta ja Aasiasta ihmisen tulo vei sukupuuttoon kolmasosasta puoleen alueella el\u00e4neist\u00e4 suurikokoisista el\u00e4inlajeista, Amerikoissa vastaavan luvun ollessa kolme nelj\u00e4sosaa. Tuhoisinta ihmisen saapuminen oli Australian mantereelle, jossa suurista el\u00e4inlajeista jopa 95 prosenttia koki sukupuuton. Oli kyse sitten ruoaksi mets\u00e4stetyist\u00e4 kasvinsy\u00f6jist\u00e4 tai vainotuista pedoista, ihminen ei tunnu sopeutuvan yhteiseloon muiden lajien kanssa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suuria maael\u00e4imi\u00e4 \u2013 yli tuhatkiloisista j\u00e4ttil\u00e4isist\u00e4 \u2013 on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4: elefanteista, kirahveista, sarvikuonoista ja virtahevoista. Maapallollamme kulkevat j\u00e4tit eiv\u00e4t ole kymmeniin miljooniin vuosiin olleet n\u00e4in harvalukuisia.<\/p>\n\n\n\n
Viimeisimm\u00e4n j\u00e4\u00e4kauden lopusta l\u00e4htien olemme saaneet el\u00e4\u00e4 harvinaisen vakaissa olosuhteissa, jotka osaltaan ovat mahdollistaneet sivilisaatioiden kehittymisen nykyisenlaiseksi. Olemme kuitenkin tulleet k\u00e4\u00e4nnekohtaan. Ihmisen toiminta on alkanut vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n niin paljon, ett\u00e4 puhutaan jo aikakauden vaihtumisesta holoseenista antroposeeniin, ihmisen aikakauteen. Muutos on ollut raju ja sen seuraukset viel\u00e4 ep\u00e4selvi\u00e4. Kenties tunnetuin uuden aikakauden mukanaan tuomista muutoksista on ilmastonmuutos, jonka kohdalla olemme saattaneet jo kulkea kriittisen rajan yli. Mik\u00e4li n\u00e4in ei viel\u00e4 ole, muutokseen on kiire. Mit\u00e4 tulee luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilymiseen, olemme ohittaneet kriittiset rajat jo aikoja sitten. Sukupuutot ovat toki luonnollinen osa el\u00e4m\u00e4n kulkua. On kuitenkin kyseenalaista, miten meille ja muille maapalloa nyt asuttaville el\u00e4imille k\u00e4y nykyisen tilanteen jatkuessa. Lajimme on syntynyt ja kehittynyt nykyiseen maailmaamme, kuka tiet\u00e4\u00e4 miten ihmisen k\u00e4y ilmaston ja luonnon muuttuessa, lajien kuollessa ja syntyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Syy, miksi nykyisen kaltainen joukkosukupuutto on edes syntynyt, on ihmisen kyky kuluttaa yli luonnon kantokyvyn. Nostamme kalaa merist\u00e4 nopeammin kuin kannat ehtiv\u00e4t uusiutua, tuprutamme ilmoille enemm\u00e4n kasvihuonekaasuja kuin mets\u00e4t ja meret pystyv\u00e4t sitomaan ja tuhoamme elinalueita nopeammin kuin uusia ehtii synty\u00e4. Maailman villiel\u00e4inten, nis\u00e4kk\u00e4iden, lintujen, matelijoiden, sammakkoel\u00e4inten ja kalojen, m\u00e4\u00e4r\u00e4 on en\u00e4\u00e4 puolet siit\u00e4, mit\u00e4 se oli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten 1970-luvulla. Samaan aikaan ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut. Muutoksesta k\u00e4rsiv\u00e4t eniten maailman k\u00f6yhimm\u00e4t alueet, joiden asukkaiden ekologinen jalanj\u00e4lki on pienin ja jotka ovat olleet kaikkein v\u00e4hiten aiheuttamassa muutosta. Elintason nousu on l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtanut luonnonvarojen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4n kulutukseen. Jotta voimme pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemisen ja kuudennen sukupuuttoaallon, on meid\u00e4n murrettava t\u00e4m\u00e4 sidos.<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 on yksi ainoa planeetta ja vastuutamme sen tulevaisuudesta ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Kuten biodiversiteetin is\u00e4n\u00e4 tunnettu biologi Edward O. Wilson kirjoitti kirjassaan El\u00e4m\u00e4n monimuotoisuus<\/em>: \u201dYksi planeetta, yksi koe.\u201d Toista tilaisuutta emme saa. Meid\u00e4n on jo korkea aika sopeutua yhteiseloon muiden planeettamme asukkaiden kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Niin pitk\u00e4\u00e4n kuin maapallolla on ollut el\u00e4m\u00e4\u00e4, lajeja on my\u00f6s kuollut sukupuuttoon. Yleens\u00e4 lajit katoavat v\u00e4hitellen, elinymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa tai uusien lajien syrj\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 vanhat. Historiamme tuntee kuitenkin viisi joukkosukupuuttoa, jolloin suuri osa kaikista maapallon lajeista on kuollut sukupuuton hyvinkin lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4. Asteroidien t\u00f6rm\u00e4ykset, supertulivuoret ja muut luonnonilmi\u00f6t ovat mullistaneet planeettamme ja tehneet siit\u00e4 tappavan monille. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[17,18],"tags":[77,75,74,76,78,73],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet","category-politiikka","tag-biodiversiteetti","tag-ilmastonmuutos","tag-joukkosukupuutto","tag-luonnon-kantokyky","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-sukupuutto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=191"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":192,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/saraluotonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}