1. Johdanto<\/p>\n\n\n\n
Yhdysvaltain armeija on valjastanut merileijonat mukaan taisteluunsa al-Qaedaa vastaan, n\u00e4m\u00e4 suojelevat sotalaivoja miinoilta ja vedenalaiselta sabotaasilta. Samaan aikaan Afganistanissa yhdysvaltalaiset ja kansainv\u00e4liset joukot ovat kohdanneet islamistien k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 \u201dkamikaze-kameleita\u201d \u2013 r\u00e4j\u00e4htein varusteltuja kameleita, jotka h\u00e4tistell\u00e4\u00e4n vihollisten kimppuun; keino jota sissitaistelijat k\u00e4yttiv\u00e4t aikanaan jo neuvostojoukkoja vastaan.[1]<\/a> Muiden el\u00e4inlajien hy\u00f6dynt\u00e4minen sodassa ei ole historiallisesti miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 tuore ilmi\u00f6.[2]<\/a> Sit\u00e4 ei kuitenkaan olla miss\u00e4\u00e4n vaiheessa vakavasti kyseenalaistettu. Sotiin on luotu s\u00e4\u00e4nn\u00f6t suojelemaan ihmisi\u00e4 \u2013 lapsia, siviilej\u00e4, sotavankeja, jopa vastapuolen sotilaita \u2013 mutta muille lajeille t\u00e4t\u00e4 turvaa ei ole suotu. Humanitaarinen oikeus, nimens\u00e4 mukaisesti[3]<\/a>, koskettaa vain ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aion esseess\u00e4ni pohtia, onko \u201dihmiset vs. muut el\u00e4imet\u201d -jaottelulle perusteita ja pit\u00e4isik\u00f6 my\u00f6s el\u00e4inten oikeudet ottaa huomioon sodan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 laadittaessa. Selkeyden vuoksi rajaan esseess\u00e4ni ihmiset k\u00e4sitteen \u201del\u00e4imet\u201d ulkopuolelle, eli tarkoitan sill\u00e4 samaa kuin englanninkielinen termi \u201dnon-human animals\u201d. Tarkastelen sek\u00e4 el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sodassa ett\u00e4 sodan uhreina. Jotta el\u00e4imet voitaisiin ottaa huomion kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia sodan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 laadittaessa, tulee m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kaksi asiaa: onko el\u00e4imill\u00e4 oikeuksia, jotka takaisivat n\u00e4ille aseman ja toisaalta mik\u00e4 el\u00e4imien asema aseellisissa selkkauksissa olisi. Tavoitteenani on ennen kaikkea pohtia, tulisiko konfliktin osapuolten saada hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 sotavoimissaan ja mill\u00e4 tavoin sodan ulkopuolisia uhreja, kuten villiel\u00e4imi\u00e4, tulisi mahdollisesti suojella.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hdeaineistonani k\u00e4yt\u00e4n erityisesti el\u00e4inten oikeuksia puolustavaa ja niit\u00e4 vastustavaa kirjallisuutta, kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia sek\u00e4 uutisointia l\u00e4hihistoriallisista tapauksista, joissa sodank\u00e4ynti on vaikuttanut el\u00e4inyksil\u00f6iden el\u00e4miin. Esit\u00e4n my\u00f6s omia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4ni sek\u00e4 pyrin tuomaan esille niihin johtaneita perusteluja.<\/p>\n\n\n\n 2. El\u00e4inten oikeudet \u2013 onko niit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Yksi syist\u00e4, miksi Yhdysvaltojen armeija on valinnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 operaatiossaan merileijonia, on n\u00e4iden huomattava \u00e4lykkyys.[4]<\/a> Jo se, ett\u00e4 el\u00e4imet pystyv\u00e4t noudattamaan niille annettuja ohjeita \u2013 toisin sanoen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten viestint\u00e4\u00e4 \u2013 todistaa t\u00e4m\u00e4n puolesta. Moniko ihminen kykenee ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen el\u00e4inlajin viestint\u00e4\u00e4 ja viel\u00e4 niin tehokkaasti, ett\u00e4 pystyy ottamaan t\u00e4lt\u00e4 vastaan monimutkaisia ohjeita tai toiveita? Ihmisen ylivoimaista \u00e4lykkyytt\u00e4 muihin lajeihin verrattuna pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n erityisasemalle; kuitenkin tiedemiehet l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti todisteita el\u00e4inten huomattavasta \u00e4lykkyydest\u00e4 ja tietoisuudesta,[5]<\/a> jopa tietoisuudesta itsest\u00e4\u00e4n[6]<\/a>, jota on pidetty ihmiset muista lajeista erottavana ominaisuutena. Se, ett\u00e4 tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet el\u00e4imist\u00e4 tietoisuutta itsest\u00e4\u00e4n, kumoaa monia argumentteja, jotka vastustavat el\u00e4imille annettavia oikeuksia. Toisaalta on perusteltua olettaa, ett\u00e4 tietoisuutta itsest\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy vain osalta el\u00e4inlajeista, jolloin mahdolliset oikeudet tulisi suoda vain n\u00e4ille lajeille.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4inten oikeuksista puhuttaessa, k\u00e4ytettiin perusteena tietoisuutta itsest\u00e4\u00e4n tai jotain muuta kriteeri\u00e4, tulee my\u00f6s rajata, mit\u00e4 oikeuksia el\u00e4imille tulisi kuulua. Yksi rajausvaihtoehdoista on tehd\u00e4 jako intressien perusteella. Esimerkiksi naakalla tuskin on intressi\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeuteen tai sosiaaliturvaan, mutta sen sijaan naakalla intresseiss\u00e4 voivat hyvinkin keskeisin\u00e4 olla liikkumisenvapaus, kokoontumisoikeus sek\u00e4 oikeus el\u00e4m\u00e4\u00e4n. On aivan turhaa vaatia yksil\u00f6ille tai ryhmille oikeuksia, jotka eiv\u00e4t ole n\u00e4iden intresseiss\u00e4. Peter Singer kirjoittaa kirjassaan Oikeutta el\u00e4imille<\/em>: \u201dTasa-arvo ei tarkoita t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaista kohtelua, vaan saman painon panemista kummankin osapuolen tarpeille ja eduille. Tasa-arvoinen suhtautuminen erilaisiin olentoihin voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa erilaista kohtelua ja erilaisia oikeuksia.\u201d[7]<\/a> El\u00e4imill\u00e4 voi olla my\u00f6s oikeuksia, joita ihmisill\u00e4 ei yleisesti tunnusteta olevan, kuten oikeus tappaa ja sy\u00f6d\u00e4 lajitovereitaan, kuten esimerkiksi monet h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkilajit tekev\u00e4t[8]<\/a>. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien intresseiss\u00e4 voi tehokkaan lis\u00e4\u00e4ntymisen vuoksi olla kannibalismi, kun taas ihmisill\u00e4 vastaavaa syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n intressiin ei ole.<\/strong><\/p>\n\n\n\n El\u00e4inoikeuksien kritisoinut filosofi Roger Scruton argumentoi oikeuksien rajaamista vain ihmisille sill\u00e4, ett\u00e4 vain ihmisill\u00e4 on velvollisuuksia[9]<\/a>. On kapeakatseista sanoa, ettei el\u00e4imill\u00e4 ole velvollisuuksia, mik\u00e4li n\u00e4iden velvollisuudet poikkeavat ihmisten velvollisuuksista. Monet el\u00e4inlajit el\u00e4v\u00e4t monimutkaisissa sosiaalisissa yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa vallitsevat sis\u00e4iset oikeudet ja velvollisuudet. Ty\u00f6njako on erinomainen esimerkki t\u00e4st\u00e4. Mehil\u00e4isyhteis\u00f6ss\u00e4 kuningattaren teht\u00e4v\u00e4 on synnytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, vastavuoroisesti taas yhteis\u00f6n muut j\u00e4senet pit\u00e4v\u00e4t kuningattarestaan huolta. Perusteltua toki on kysy\u00e4, onko n\u00e4ill\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 oikeuksia ja velvollisuuksia yhteis\u00f6ns\u00e4 ulkopuolelle. Jos ja kun ihmiset kuitenkin antavat el\u00e4imille velvollisuuksia, kuten esimerkiksi pelastaa ihmisi\u00e4 romahtaneista rakennuksista tai tuottaa maitoa, tulee ihmisille my\u00f6s vastavuoroisesti velvollisuuksia n\u00e4it\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 kohtaan niiden ollessa oikeutettuja saamaan teoistaan vastineeksi oikeuksia. Mik\u00e4li velvollisuuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kriteerin\u00e4 oikeuksien my\u00f6nt\u00e4miseen, tulee oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla painoarvoltaan mahdollisimman yhtenev\u00e4isi\u00e4. N\u00e4in ollen esimerkiksi perustelu siit\u00e4, ett\u00e4 turkistarhaajien el\u00e4imilleen antama ravinto ja turva ovat riitt\u00e4v\u00e4 vastine verrattuna n\u00e4iden vapauden menetykseen, k\u00e4rsimykseen ja turkiksista saatavaan taloudelliseen hy\u00f6tyyn \u2013 varsinkin kun el\u00e4imet todenn\u00e4k\u00f6isesti itse pystyisiv\u00e4t luonnossa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta ravinnon saannistaan eiv\u00e4tk\u00e4 uhat niiden turvallisuudelle olisi kohtuuttoman suuria \u2013 ei ole pit\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4liset el\u00e4insopimukset rajoittuvat varsin pitk\u00e4lti uhanalaisten el\u00e4inten laittomaan kauppaan. Koska uhanalaisia el\u00e4inyksil\u00f6it\u00e4 suojellaan niiden harvinaisuuden, ei niiden itsens\u00e4 t\u00e4hden, tulee el\u00e4imille sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 vain oikeus olla \u201dlajillisesti h\u00e4vi\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u201d. Sen sijaan Kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin k\u00e4ytett\u00e4vien selk\u00e4rankaisten el\u00e4inten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimuksen allekirjoittaneet neuvoston j\u00e4senvaltiot \u201dtunnustavat, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on moraalinen velvollisuus kunnioittaa kaikkia el\u00e4imi\u00e4 ja ottaa huomioon niiden kyky muistaa ja tuntea k\u00e4rsimyst\u00e4\u201d. El\u00e4inten \u201dkunnioittaminen\u201d ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoita mit\u00e4\u00e4n \u2013 on varsin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isesti, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n vastaan nostetaan syytett\u00e4 el\u00e4inten ep\u00e4kunnioittavasta kohtelusta sopimuksen pohjalta. Sen sijaan kriteerist\u00f6, jonka perusteella el\u00e4imi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kohdella paremmin, on kuitenkin merkityksellinen: sopimus nostaa el\u00e4inten ominaisuuksista merkitt\u00e4v\u00e4mmiksi sen oikeuksien kannalta kyvyn tuntea kipua. Sopimus my\u00f6s jatkaa: \u201d[Allekirjoittajat] hyv\u00e4ksyv\u00e4t kuitenkin sen, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 h\u00e4nen tavoitellessaan tietoa, terveytt\u00e4 ja turvallisuutta on tarve k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen el\u00e4imi\u00e4, milloin tuloksen voidaan kohtuullisesti odottaa tuottavan uutta tietoa tai yleist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ihmiselle tahi el\u00e4imille, samoin kuin ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ravinnokseen, vaatetukseen ja kuormajuhtana\u201d. Virke pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 ihmisen t\u00e4ytyy pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4inten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai vahingoittamista, ellei t\u00e4h\u00e4n ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ihmisen ylemmyydelle muihin lajeihin verrattuna l\u00f6ytyy pitk\u00e4t historialliset j\u00e4ljet: Se toistuu esimerkiksi seemil\u00e4isiss\u00e4 uskonnoissa, jotka ovat kehittyneet voimakkaassa vuorovaikutuksessa l\u00e4nsimaisen kulttuurin kanssa. Vanhassa testamentissa kerrotaan Jumalan solmiessaan liiton Nooan kanssa alistaneen \u201d[k]aikki villiel\u00e4imet ja taivaan linnut, kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkuvat el\u00e4imet ja meren kalat\u201d ihmisten valtaan. Jumala lupasi vaatia tilille jokaisen, jokaisen el\u00e4imenkin, joka vuodattaa ihmisen verta, sill\u00e4 ihmisen h\u00e4n loi omaksi kuvakseen, toisin kuin muut luodut.[10]<\/a> Moraalista oppiaan ja ajattelutapaansa maailman suurimman uskonnon[11]<\/a>, kristinuskon, edustajat ovat toteuttaneet ja levitt\u00e4neet menestyksekk\u00e4\u00e4sti, mik\u00e4 omalta osaltaan on turvannut ihmisen aseman erityistapauksena el\u00e4inten joukossa. Kysymys siit\u00e4, onko ihminen Jumalan kuva vai ei, ja siten erilaisessa asemassa muihin el\u00e4inlajeihin verrattuna, on tieteellisten tutkimusmahdollisuuksien ulkopuolella, joten sit\u00e4 on hyvin vaikea pit\u00e4v\u00e4sti kumota.<\/p>\n\n\n\n 3. Oikeus sodassa \u2013 ihmisen suoja<\/p>\n\n\n\n Ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 on pyritty s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n laein ja normein koko sivilisaation historian ajan. Sodat eiv\u00e4t ole t\u00e4ss\u00e4 poikkeus. Olennainen piirre sodan s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on syrjivyyden periaate, jaottelu siviileihin ja sotilaisiin. Ideaalitilanteessa sota vaikuttaa mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n siviiliv\u00e4est\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vain siihen osallistuvien joukkojen kesken. Viel\u00e4 parempi toki on, jos sotia ei syty ollenkaan vaan konfliktit ratkaistaisiin diplomatian keinoin \u2013 t\u00e4m\u00e4n utopian ollessa kaukainen, tarvitsemme sotiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 suojaamaan sek\u00e4 siviilej\u00e4 ett\u00e4 sotilaita. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 oikeudessa on erotettavissa toisistaan ns. Geneven traditio, jonka tavoitteena on ennen kaikkea sodan uhrien suojelu, sek\u00e4 Haagin traditio, joka keskittyy ensisijassa sallittuihin ja kiellettyihin sodank\u00e4yntimenetelmiin.[12]<\/a> Traditiot kantavat merkitt\u00e4vimpien humanitaarisen oikeuden sopimusten nimi\u00e4. Keskityn esseess\u00e4ni Geneven sopimuksiin, jotka suuremmassa periaatteellisuudessaan sopivat aiheeni k\u00e4sittelyyn paremmin kuin teknisemm\u00e4t Haagin sopimukset. Sopimuksista pyrin nostamaan esille niit\u00e4 artikloita, jotka ovat tutkimuskysymykseni kannalta olennaisia.<\/p>\n\n\n\n Suojelluimpiin ryhmiin ihmisoikeussopimuksissa kuuluvat lapset. Geneven sopimuksen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjat kielt\u00e4v\u00e4t lapsisotilaiden k\u00e4yt\u00f6n. I p\u00f6yt\u00e4kirjan 51 artiklassa lausutaan muun muassa: \u201d2. Selkkauksen osapuolten on teht\u00e4v\u00e4 voitavansa, jotta alle viisitoistavuotiaat lapset eiv\u00e4t joutuisi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti osallistumaan vihollisuuksiin, ja erityisesti v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 ottamasta heit\u00e4 asevoimiinsa. – – 3. Jos alle viisitoistavuotiaat lapset poikkeustapauksessa ja 2. kappaleen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 huolimatta osallistuvat varsinaisiin vihollisuuksiin ja joutuvat vastapuolen valtaan, he nauttivat edelleen t\u00e4ss\u00e4 artiklassa tarkoitettua erityissuojelua riippumatta siit\u00e4, katsotaanko heid\u00e4t sotavangeiksi.\u201d Sama vaatimus toistuu my\u00f6s Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisessa p\u00f6yt\u00e4kirjassa lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin. P\u00f6yt\u00e4kirjan 3 artiklassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n viel\u00e4: \u201d3. Sopimusvaltiot, jotka sallivat alle 18-vuotiaiden henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4yksen vapaaehtoisina kansallisiin asevoimiinsa, varmistavat takeet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sille, ett\u00e4 a) v\u00e4rv\u00e4ys perustuu todelliseen vapaaehtoisuuteen; – – c) v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6t ovat t\u00e4ysin tietoisia asepalvelukseen liittyvist\u00e4 velvollisuuksista\u201d.<\/p>\n\n\n\n Geneven sopimusten yleisiin periaatteisiin kuuluu olennaisesti erottaa taistelijat ja ei-taistelijat toisistaan ja pyrki\u00e4 suojelemaan j\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 kaikissa tilanteissa. Suojeltavaksi henkil\u00f6ksi muuttuu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jokainen taistelukyvytt\u00f6m\u00e4ksi tullut sotilas \u2013 haavoittuneiden, haaksirikkoisten ja sotavankien lis\u00e4ksi my\u00f6s jokainen aseensa laskenut ja selv\u00e4sti halunsa antautua ilmaissut sotilas. Kyseist\u00e4 suojelua nauttivat kaikki ns. lailliset asevoimien j\u00e4senet taistelukyvytt\u00f6miksi tultuaan. Sotavangin suojaa eiv\u00e4t nauti vihollista vahingoittavaa toimintaa harjoittavat yksityiset siviilivastarintaryhm\u00e4t. Siviilihenkil\u00f6in\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kaikkia niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuulu edell\u00e4 lueteltuihin taistelijoihin. Siviilihenkil\u00f6ll\u00e4 ei ole oikeutta osallistua vihollisuuksiin. Vain taistelijoita vastaan saa hy\u00f6k\u00e4t\u00e4, siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaan ei sen sijaan saa kohdistaa hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 saa asettaa alttiiksi sotatoimien aiheuttamille vaaroille. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa siviiliv\u00e4est\u00e4 ei saa tahallisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojaamaan sotilaallisia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sopimuksen 48 artiklassa siviiliv\u00e4est\u00f6n yleisest\u00e4 suojelusta vihollisuuksien vaikutuksia vastaan peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi on muotoiltu: \u201dSiviiliv\u00e4est\u00f6n ja siviilikohteiden kunnioituksen ja suojelun takaamiseksi selkkauksen osapuolten on aina teht\u00e4v\u00e4 ero siviiliv\u00e4est\u00f6n ja taistelijoiden sek\u00e4 siviilikohteiden ja sotilaskohteiden v\u00e4lill\u00e4 ja suunnattava sotatoimensa vain sotilaskohteisiin.\u201d 51. artiklassa siviiliv\u00e4est\u00f6n suojelemisesta sanotaan: \u201d1. Siviiliv\u00e4est\u00f6 ja yksitt\u00e4iset siviilihenkil\u00f6t nauttivat yleist\u00e4 suojelua sotatoimien aiheuttamilta vaaroilta. T\u00e4m\u00e4n suojelun toteuttamiseksi on noudatettava kaikissa olosuhteissa seuraavia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t muita sovellettavia kansainv\u00e4lisen oikeuden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. 2. Siviiliv\u00e4est\u00f6 sellaisenaan ja siihen kuuluvat siviilihenkil\u00f6t eiv\u00e4t saa joutua aseellisen toiminnan kohteeksi. V\u00e4kivaltaisuudet tai niill\u00e4 uhkaaminen p\u00e4\u00e4tarkoituksena levitt\u00e4\u00e4 kauhua siviiliv\u00e4est\u00f6n keskuudessa on kielletty. 3. Siviilihenkil\u00f6t nauttivat t\u00e4m\u00e4n osaston mukaista suojelua, paitsi suoranaisesti osallistuessaan vihollisuuksiin.\u201d Sopimuksen 54. artiklassa siviiliv\u00e4est\u00f6n elint\u00e4rkeiden kohteiden suojelemisesta m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n seuraavaa: \u201d1. Siviiliv\u00e4est\u00f6n n\u00e4lk\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen sodank\u00e4yntimenetelm\u00e4n\u00e4 on kielletty. 2. Siviiliv\u00e4est\u00f6n eloonj\u00e4\u00e4misen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kohteiden, kuten elintarvikkeiden, niiden tuotantoon k\u00e4ytett\u00e4vien viljelysalueiden, viljan, karjan, juomavesilaitosten ja -varojen ja kastelulaitosten h\u00e4vitt\u00e4minen, poistaminen, ep\u00e4kelvottomaksi saattaminen sek\u00e4 n\u00e4ihin kohdistettu aseellinen toiminta elannon ep\u00e4\u00e4miseksi siviiliv\u00e4est\u00f6lt\u00e4 tai vastapuolelta on kielletty, tarkoituksesta riippumatta, olipa se siviiliv\u00e4est\u00f6n saattaminen n\u00e4lk\u00e4kuolemaan, sen pakottaminen muuttamaan tai mik\u00e4 muu tahansa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Geneven yleissopimuksen I lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjan 35 artiklassa sodank\u00e4yntimenetelmien peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavat: \u201d1. Selkkauksen osapuolten oikeus valita sodank\u00e4yntimenetelm\u00e4t ei miss\u00e4\u00e4n aseellisessa selkkauksessa ole rajoittamaton. 2. Liiallisen vamman tai tarpeetonta k\u00e4rsimyst\u00e4 aiheuttavien aseiden, projektiilien ja sodank\u00e4yntimenetelmien ja -aineiden k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty. 3. Sellaisten sodank\u00e4yntimenetelmien k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty, jotka on tarkoitettu aiheuttamaan tai joiden voidaan odottaa aiheuttavan laajaa, pitk\u00e4aikaista ja vakavaa vahinkoa luonnolliselle ymp\u00e4rist\u00f6lle.\u201d Sopimuksen 55 artikla keskittyy luonnollisen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseen: \u201d1. Sodank\u00e4ynniss\u00e4 on katsottava, ettei luonnolliselle ymp\u00e4rist\u00f6lle aiheuteta laajaa, pitk\u00e4aikaista ja vakavaa vahinkoa. T\u00e4m\u00e4 suojelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kiellon k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sodank\u00e4yntimenetelmi\u00e4, joiden tarkoituksena on tai oletettavana seurauksena on mainittu vahinko luonnolliselle ymp\u00e4rist\u00f6lle ja siten vaaraa v\u00e4est\u00f6n terveydelle ja eloonj\u00e4\u00e4miselle. 2. Aseellinen toiminta luonnollista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vastaan kostotoimenpiteen\u00e4 on kielletty.\u201d<\/p>\n\n\n\n 4. El\u00e4imet osallisina sodissa \u2013 ihmisten asiaa edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n Sodank\u00e4ynnin s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on olennaista jaottelu sotilaisiin ja siviileihin, mutta kumpaan n\u00e4ist\u00e4 kategorioista esimerkiksi kamikaze-kamelit kuuluvat? Onko oikein haavoittaa, jopa tappaa el\u00e4in, joka on aseistettu? El\u00e4imet eiv\u00e4t itse valitse ottaa osaa sotiin vaan joku tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen heid\u00e4n puolestaan. Ihmisell\u00e4, puhuttaessa syyntakeisesta ja ymm\u00e4rryksen tilassa olevista yksil\u00f6ist\u00e4, on aina mahdollisuus kielt\u00e4yty\u00e4 osallistumasta sotaan, vaikka sitten oman tai l\u00e4heistens\u00e4 hengen uhalla. Emme voi olettaa, ett\u00e4 el\u00e4imet kykenisiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta ja lajin sis\u00e4isi\u00e4 konflikteja niin hyvin, ett\u00e4 ne voisivat muodostaa k\u00e4sityksen siit\u00e4, haluavatko olla niiss\u00e4 osallisina vai eiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Kamelit ja merinorsut eiv\u00e4t suinkaan ole ainoita lajeja, jotka ovat p\u00e4\u00e4tyneet mukaan ihmisten aseellisiin mittel\u00f6ihin. Pomminetsinn\u00e4n uusin sana ovat j\u00e4ttil\u00e4isrotat. Oppivaisina, kevyin\u00e4 ja hyv\u00e4n hajuaistin omaavina ne ovat kuin luotuja miinakentti\u00e4 tutkimiseen.[13]<\/a> Rotan henkiinj\u00e4\u00e4mismahdollisuudet ovat selv\u00e4sti paremmat kuin kameleilla, jotka ovat tuomittuja kuolemaan r\u00e4j\u00e4hteidens\u00e4 mukana, mutta voidaanko toimintaa silti pit\u00e4\u00e4 eettisen\u00e4? Miinojen l\u00f6yt\u00e4minen s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ihmis- ett\u00e4 el\u00e4inhenki\u00e4. Utilitaristisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta toiminnan hy\u00f6ty on suurempaa kuin siit\u00e4 koituvat toteutuvat riskit. Ihmisten korvaamista rotilla miinanetsinn\u00e4ss\u00e4 ei tarvitse edes perustella ihmisten ylemmyydell\u00e4 muihin lajeihin verrattuna, sill\u00e4 rotan selviytymismahdollisuuksien ollessa ihmist\u00e4 paremmat, on perusteltua, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asetetaan alttiiksi vaaralle yhteisen hyv\u00e4n eteen. Sen sijaan voidaan t\u00e4ss\u00e4kin kysy\u00e4, onko ihmisill\u00e4 oikeutta sotkea el\u00e4imi\u00e4 itse aiheuttamiinsa ongelmiin? Miksi rottien pit\u00e4isi pelastaa ihmisi\u00e4 ihmisten teoilta? Ent\u00e4 olisiko tilanne erilainen, jos miinakent\u00e4t sijaitsevat alueella, jossa luonnostaan el\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isrottia? Onko yksil\u00f6ll\u00e4 suurempi vastuu lajitovereistaan kuin muunlajisista yksil\u00f6ist\u00e4? Onko yksil\u00f6ll\u00e4 edes vastuuta muista yksil\u00f6ist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n El\u00e4inten k\u00e4ytt\u00f6 sodissa ei rajoitu pelkille taistelutantereille, vaan jotkut el\u00e4inyksil\u00f6t joutuvat uhraamaan henkens\u00e4, jotta ihmisten mahdollisuudet selvit\u00e4 sodasta hengiss\u00e4 kasvaisivat. N\u00e4in on my\u00f6s Suomessa, jossa puolustusvoimat ampuu vuosittain yleens\u00e4 6-8 sikaa, jotta l\u00e4\u00e4kint\u00e4upseerit voivat harjoitella n\u00e4ill\u00e4 vakavasti haavoitettujen uhrien pelastamista. Oli operaatio onnistunut tai ei, siat lopulta lopetetaan. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on her\u00e4tt\u00e4nyt kritiikki\u00e4 el\u00e4insuojeluyhdistyksiss\u00e4.[14]<\/a> Aiheen ymp\u00e4rilt\u00e4 on k\u00e4yty keskustelua my\u00f6s Atlantin toisella puolen, miss\u00e4 puolustusministeri\u00f6n hankinnoista, teknologiasta ja logistiikasta vastaavan alivaltiosihteerin toimittamassa raportissa puolustusministeri\u00f6 suunnittelee vuohien ja muiden el\u00e4imien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 luopumista l\u00e4\u00e4kint\u00e4mieskoulutuksessa. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt vastustusta Pentagonissa, jonka vastineen mukaan el\u00e4inten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 luopuminen ennen kuin ne korvaavat simulaattorit ovat riitt\u00e4v\u00e4n kehittyneit\u00e4, vaarantaa taistelukentill\u00e4 ihmisuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4n.[15]<\/a> El\u00e4inten k\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4\u00e4ketieteellisiin tutkimuksiin on yleisesti hyv\u00e4ksytty kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa, mutta onko tilanne toinen kun ihmishengille uhan aiheuttavat bakteerien tai mutaatioiden sijaan toiset ihmisyksil\u00f6t? Voimme toistaa saman kysymyksen kuin miinaa etsivien rottien kohdalla: onko oikein, ett\u00e4 muiden lajien yksil\u00f6t joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ihmisten sis\u00e4isten konfliktien t\u00e4hden?<\/p>\n\n\n\n Palatkaamme Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaiseen p\u00f6yt\u00e4kirjaan: \u201d3. Sopimusvaltiot, jotka sallivat alle 18-vuotiaiden henkil\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4yksen vapaaehtoisina kansallisiin asevoimiinsa, varmistavat takeet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sille, ett\u00e4 a) v\u00e4rv\u00e4ys perustuu todelliseen vapaaehtoisuuteen; – – c) v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6t ovat t\u00e4ysin tietoisia asepalvelukseen liittyvist\u00e4 velvollisuuksista\u201d. Ymm\u00e4rrys, tietoisuus ja vapaaehtoisuus ovat olennaisia kriteereit\u00e4 laillisia v\u00e4rv\u00e4yksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. Voiko el\u00e4imien koskaan sanoa \u201dv\u00e4rv\u00e4ytyv\u00e4n\u201d vapaaehtoisesti sotavoimiin tai olevan tietoisia siihen liittyvist\u00e4 velvollisuuksista, eli toisin sanoen v\u00e4rv\u00e4ytymisen seurauksista? Onko oikein, ett\u00e4 kameli menett\u00e4\u00e4 henkens\u00e4 muiden tekemien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten takia?<\/p>\n\n\n\n 5. El\u00e4imet sodan jaloissa \u2013 konfliktien sivulliset uhrit<\/p>\n\n\n\n Vietnamin sodan pys\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 otoksia on kuva, jossa alaston lapsi juoksee sotilaiden edell\u00e4 pakoon polttavaa napalmipilve\u00e4. Pilvi oli syntynyt pommitusten seurauksena; kaikkiaan alueelle kylvettiin sodan aikana noin 7 miljoonaa tonnia pommeja, p\u00e4\u00e4osin Yhdysvaltain toimesta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin kolminkertainen toisessa maailmansodassa sodan kaikkien osapuolten pudottamiin pommeihin verrattuna.[16]<\/a> Vietnamissa tuhoutui sodan aikana arviolta kaksi miljoonaa hehtaaria mets\u00e4\u00e4 ja puolet maan mangrovealueista. T\u00e4m\u00e4n noin Suomen kokoisen valtion alueella on tavattu 291 nis\u00e4k\u00e4slajia, 853 lintulajia, 216 matelijalajia ja 155 sammakkoel\u00e4int\u00e4, joista suurin osa asuu maan tiheiss\u00e4 metsiss\u00e4. Vertailun vuoksi Suomessa vastaavat luvut ovat 74, 423, 3 ja 4.[17]<\/a> On siis perusteltua olettaa tuhojen koskeneen laajasti my\u00f6s el\u00e4imi\u00e4. Kuinka monta kuvaa kuolleista el\u00e4imist\u00e4 sodan aikana julkaistiin? Onko tutkimuksia siit\u00e4, miten pahasti sota vaikutti el\u00e4inkantoihin tai el\u00e4inyksil\u00f6iden el\u00e4miin? Vaikka Vietnamin mets\u00e4pinta-ala on kasvanut sodan j\u00e4lkeen, on mets\u00e4n laatu ja moninaisuus heikentynyt entisest\u00e4\u00e4n kun tuhoutuneen mets\u00e4n tilalle on istutettu viljelysmets\u00e4\u00e4, kuten bambua.[18]<\/a> Vietnamin alueella el\u00e4\u00e4 516 uhanalaista lajia, joista 154 asuu mets\u00e4ss\u00e4.[19]<\/a> T\u00e4m\u00e4 nostaa Vietnamin sodan el\u00e4inuhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n, vuosikymmeni\u00e4 sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n\n\n\n Pommitusten lis\u00e4ksi Yhdysvaltain lentokoneet ja helikopterit ruiskuttivat Vietnamin metsiin Agent Orange -nimist\u00e4 kasvimyrkky\u00e4 tavoitteenaan tappaa sissisotilaita suojaavat puut ja kasvit ja siten ajaa sissit pois metsist\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 tukeneet maalaiset pois kylist\u00e4 yhdysvaltalaisjoukkojen hallitsemiin kaupunkeihin. Vuosikymmenen aikana Yhdysvallat suihkutti Etel\u00e4-Vietnamin alueelle ainakin 80 miljoonaa litraa kasvintuhoaineita.[20]<\/a> Miljoonat vietnamilaiset altistuivat myrkylle ja noin kolmella miljoonalla n\u00e4ist\u00e4 tai heid\u00e4n lapsistaan tai lapsenlapsistaan on vammoja tai muita terveysongelmia myrkyn j\u00e4ljilt\u00e4.[21]<\/a> Joka vuosi, erityisesti alueille joille Agent Orangea suihkutettiin paljon, syntyy tuhansia sairaita tai ep\u00e4muodostuneita lapsia.[22]<\/a> Myrkkyj\u00e4\u00e4mi\u00e4 on yh\u00e4 Vietnamin metsiss\u00e4 ja niit\u00e4 on alettu vasta nyt, nelj\u00e4nkymmenen vuoden j\u00e4lkeen, poistamaan Vietnamin ja Yhdysvaltojen hallitusten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja maiden v\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4.[23]<\/a> Maahan j\u00e4\u00e4neet dioksiinit kulkeutuvat ravintoketjussa ja siirtyv\u00e4t siten lopulta ihmisiin.[24]<\/a> Ravintoketju \u2013 siis el\u00e4imet \u2013 altistuu my\u00f6s myrkylle. Laboratoriokokeissa Agent Orangen ainesosien on todettu aiheuttavan koe-el\u00e4imille synnynn\u00e4isi\u00e4 vammoja sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvainriski\u00e4.[25]<\/a> Ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 olettaa villiel\u00e4inten reagoivan kemikaaleihin eri tavalla.<\/p>\n\n\n\n Vietnamin sota on erinomainen esimerkki siit\u00e4, miten monella eri tavalla sota voi vaikuttaa alueen el\u00e4imiin, n\u00e4iden olematta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa varsinaisesti kohteita sodissa. Tulisiko kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa, esimerkiksi kemiallisista aseista puhuttaessa, ottaa huomioon my\u00f6s niiden vaikutukset niille altistuviin el\u00e4imiin?<\/p>\n\n\n\n 6. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n\n\n\n Ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus perustuvat ihmisten v\u00e4liseen tasa-arvoon huolimatta n\u00e4iden yksil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista. Kansainv\u00e4liset sopimukset pohjaavat ihmisoikeuksien kyseenalaistamattomuudelle. Kun pohditaan sit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 sopimukset ulottaa koskemaan my\u00f6s el\u00e4imi\u00e4, voimme ottaa annettuna ihmisten v\u00e4lisen tasa-arvon ja jakamattomat ihmisoikeudet. Humanitaarinen oikeus suojaa my\u00f6s esimerkiksi lapsia, vaikka n\u00e4iden \u00e4lylliset kyvyt eiv\u00e4t monien filosofien mielest\u00e4 riit\u00e4 moraalisiksi toimijoina eiv\u00e4tk\u00e4 siten toisaalta omaamaan samoja oikeuksia ja samanlaista vastuuta teoistaan kuin aikuiset[26]<\/a>. Juuri j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 syyst\u00e4 kansainv\u00e4liset sopimukset suojaavat lapsia tekojensa seurauksilta enemm\u00e4n kuin aikuisia. Tutkijat yleisesti sijoittavat el\u00e4imet \u00e4lyllisilt\u00e4 kyvyilt\u00e4\u00e4n lajista riippuen eri-ik\u00e4isten lasten asemiin. El\u00e4imill\u00e4 ei siten voi olla samanlaista vastuuta teoistaan kuin t\u00e4ysivaltaisilla ihmisill\u00e4. Toisaalta, kuten lapsetkin, my\u00f6s el\u00e4imet tuntevat kipua ja k\u00e4rsimyst\u00e4, mink\u00e4 t\u00e4hden niiden aiheuttamista el\u00e4imille tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Se, mit\u00e4 el\u00e4imille aiheutettua k\u00e4rsimyst\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 oikeutettuna mill\u00e4kin syyll\u00e4, ei k\u00e4y ilmi esimerkiksi nykyisist\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista. Sen sijaan on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 turhan k\u00e4rsimyksen aiheuttamista el\u00e4imille tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4imien k\u00e4ytt\u00e4minen sodissa voi olla perusteltua silloin kun siit\u00e4 saatava kokonaishy\u00f6ty on merkitt\u00e4v\u00e4mpi kuin el\u00e4imille koituva haitta. N\u00e4in on vain silloin kun hy\u00f6ty on positiivista kaikki osapuolet lukuun ottaen; n\u00e4in esimerkiksi kamikaze-kamelien ei koskaan tulisi olla sallittuja, sill\u00e4 siit\u00e4 osapuolille yhteens\u00e4 koituva hy\u00f6ty on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 neutraali ja kamelille aina negatiivinen. Toisaalta mik\u00e4li pohditaan kauko-ohjattavin r\u00e4j\u00e4htein varusteltujen kameleiden ampumista, sit\u00e4 ei voida vastaavasti tuomita, sill\u00e4 voidaan todeta n\u00e4iden menehtyv\u00e4n joka tapauksessa, onnistui kumpi tahansa osapuoli tavoitteessaan. Tavoitteena on kuitenkin oltava, ettei tule tilanteita, joissa kameli joutuu kohtaamaan kuoleman, teki toinen sodan osapuoli mit\u00e4 tahansa. Sen sijaan esimerkiksi miinoja etsiv\u00e4t rotat voivat olla sallittuja, sill\u00e4 niist\u00e4 koituva hy\u00f6ty on yleisesti positiivinen, mik\u00e4li rotille itselleen koituvat uhat eiv\u00e4t ole liian suuret.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta on aiheellista my\u00f6s pohtia, onko yksil\u00f6ill\u00e4 oikeus kielt\u00e4yty\u00e4 tulematta hy\u00f6dynnetyiksi yhteisen hyv\u00e4n eteen. T\u00e4ll\u00f6in tulee pohtia, miten suuri yksitt\u00e4isen yksil\u00f6n uhraus on verrattuna muille siit\u00e4 koituvaan kokonaisetuun. Vaikka onnistuneesta miinanetsinn\u00e4st\u00e4 olisi hyvin monelle suurtakin hy\u00f6ty\u00e4, jos se aiheuttaa liian suurta uhkaa suorittajalleen, sen moraalinen oikeutus voi olla kyseenalaista. N\u00e4in on esimerkiksi l\u00e4\u00e4kint\u00e4miesten koulutukseen k\u00e4ytett\u00e4vien el\u00e4inten kohdalla. On vaikea sanoa, mille konfliktin osapuolelle hyv\u00e4st\u00e4 haavoittuneiden hoidosta on haittaa, sill\u00e4 useimmissa tapauksissa n\u00e4m\u00e4 haavoittuneet ovat taistelukelvottomia ja heit\u00e4 suojelevat kansainv\u00e4liset lait. Toisaalta l\u00e4\u00e4ketieteen eteen uhrattu el\u00e4inyksil\u00f6 murrettuine luineen ja puhkottuine henkitorvineen ja lopulta henkens\u00e4 menett\u00e4v\u00e4n\u00e4, maksaa t\u00e4st\u00e4 suhteellisesti liian korkean yksil\u00f6kohtaisen hinnan.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4inten k\u00e4rsimys ja kuolema sodassa sivullisina ei ole kenenk\u00e4\u00e4n etu, vaikka se saattaisi ollakin sivutuote jonkun eduntavoittelusta, joten se tulisi aina pyrki\u00e4 minimoimaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 parhaiten suojaa kenties Geneven yleissopimuksen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjan I p\u00f6yt\u00e4kirjan 55 artikla luonnollisen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemisesta \u2013 olkoonkin ett\u00e4 sen tavoitteena on turvata ennen kaikkea v\u00e4est\u00f6n terveys ja elonj\u00e4\u00e4minen. Artikla tulisi laajentaa koskemaan my\u00f6s villiel\u00e4imi\u00e4 tai vastaavasti luoda n\u00e4ille oma artiklansa. My\u00f6s pohdittaessa kiellettyj\u00e4 ja sallittuja sodank\u00e4ynninmenetelmi\u00e4, tulee my\u00f6s niiden k\u00e4yt\u00f6n seuraukset el\u00e4imille ottaa huomioon. Tarvitsemme kansainv\u00e4lisi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, jotka suojelevat my\u00f6s el\u00e4imi\u00e4 sotatilanteissa. Tarvitsemme my\u00f6s sopimuksia, jotka kielt\u00e4v\u00e4t tai rajoittavat el\u00e4imille erityisen haitallisten sotamenetelmien k\u00e4yt\u00f6n. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei pid\u00e4 tehd\u00e4 pelkkien ihmisuhrien perusteella.<\/p>\n\n\n\n L\u00c4HDELUETTELO<\/p>\n\n\n\n KIRJALLISUUS<\/p>\n\n\n\n Ros\u00e9n, Gunnar (1989) Sodan lait: K\u00e4sikirja.<\/em> Singer, Peter (1990) Oikeutta el\u00e4imille<\/em>. Raamattu<\/em> (1992) WWW-DOKUMENTIT<\/p>\n\n\n\n www-sivut<\/em><\/p>\n\n\n\n BBC: Religion: Religions: Christianity. Doan, Canh ym. (2007) Report on the review of Vietnam\u2019s wildlife trade policy<\/em>. CRES\/FPD\/UNEP\/CITES\/IUED, Hanoi, Vietnam.<\/p>\n\n\n\n Wikieducator: Vietnam War Background<\/em><\/p>\n\n\n\n Carroll, Chris (2013) Pentagon: Live animal testing still needed to prevent war deaths.<\/em> Bardo, Matt (2012) Cannibalism link to spider hatching success<\/em>. Blackburn, Bradley (2010) Bomb-Sniffing Rats Save Lives in Africa<\/em>. Dvorsky, George (2012) Animals Are as With It as Humans, Scientists Say.<\/em> Haley, Mick & Geoffrey York (2008) \u2019Last ghost\u2019 of the Vietnam War.<\/em> International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies (2002) Vietnam Red Cross urges more aid for Agent Orange casualties.<\/em> King, Jessica (2012) U.S. in first effort to clean up Agent Orange in Vietnam<\/em>. L\u00e4nkinen, Tiina (2012) Puolustusvoimat ampuu sikoja Suomessakin.<\/em> Murphy, Verity (2003) Let slip the sea lions of war.<\/em> Telk\u00e4nranta, Helena (2004) Emme ole yksin.<\/em> Scruton, Roger (2000) Animal Rights<\/em>. Stanford Encyclopedia of Philosophy (2002) Children\u2019s Rights<\/em>. YLE (2011) Ottaako USA 40 vuoden j\u00e4lkeen vastuun hirvi\u00f6siki\u00f6ist\u00e4 ja vammaisista lapsista?<\/em> KANSAINV\u00c4LISET SOPIMUKSET<\/p>\n\n\n\n Geneven sopimus sotavankien kohtelusta, 1949.<\/p>\n\n\n\n Geneven yleissopimuksen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirja kansainv\u00e4listen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (I p\u00f6yt\u00e4kirja), 1977.<\/p>\n\n\n\n Geneven yleissopimuksen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirja kansainv\u00e4list\u00e4 luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (II p\u00f6yt\u00e4kirja), 1977.<\/p>\n\n\n\n Kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin k\u00e4ytett\u00e4vien selk\u00e4rankaisten el\u00e4inten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus, 1986.<\/p>\n\n\n\n [1]<\/a> Murphy, V., 2003.<\/p>\n\n\n\n [2]<\/a> History: Animals of War.<\/p>\n\n\n\n [3]<\/a> \u201dhumanitaarinen<\/strong> ihmisten (pyyteett\u00f6m\u00e4\u00e4n) auttamiseen pyrkiv\u00e4, ihmisyst\u00e4v\u00e4llinen\u201d Pienehk\u00f6 sivistyssanakirja.<\/p>\n\n\n\n [4]<\/a> Murphy, V., 2003.<\/p>\n\n\n\n [5]<\/a> Dvorsky, G., 2012.<\/p>\n\n\n\n [6]<\/a> Telk\u00e4nranta, H., 2004.<\/p>\n\n\n\n [7]<\/a> Singer, P., 1990, 30.<\/p>\n\n\n\n [8]<\/a> Bardo, M., 2012.<\/p>\n\n\n\n [9]<\/a> Scruton, R., 2000.<\/p>\n\n\n\n [10]<\/a> Raamattu, 1Moos 9:2-6.<\/p>\n\n\n\n [11]<\/a> BBC: Religion: Religions: Christianity.<\/p>\n\n\n\n [12]<\/a> Ros\u00e9n, G., 1989, 23.<\/p>\n\n\n\n [13]<\/a> Blackburn, B., 2010.<\/p>\n\n\n\n [14]<\/a> L\u00e4nkinen, T., 2012.<\/p>\n\n\n\n [15]<\/a> Carroll, C., 2013.<\/p>\n\n\n\n [16]<\/a> Wikieducator: Vietnam War Background.<\/p>\n\n\n\n [17]<\/a> The IUCN Red List Site: Discover Species.<\/p>\n\n\n\n [18]<\/a> Report on the review of Vietnam\u2019s wildlife trade policy, 2008.<\/p>\n\n\n\n [19]<\/a> The IUCN Red List Site: Discover Species.<\/p>\n\n\n\n [20]<\/a> YLE: Uutiset: \u201dOttaako USA 40 vuoden j\u00e4lkeen vastuun hirvi\u00f6siki\u00f6ist\u00e4 ja vammaisista lapsista?\u201d, 2011.<\/p>\n\n\n\n [21]<\/a> Hayley, M. ym, 2008.<\/p>\n\n\n\n [22]<\/a> IFRC.org: Vietnam Red Cross urges more aid for Agent Orange casualties, 2002.<\/p>\n\n\n\n [23]<\/a> King, J., 2012.<\/p>\n\n\n\n [24]<\/a> YLE: Uutiset: \u201dOttaako USA 40 vuoden j\u00e4lkeen vastuun hirvi\u00f6siki\u00f6ist\u00e4 ja vammaisista lapsista?\u201d, 2011.<\/p>\n\n\n\n [25]<\/a> American Cancer Society: Agent Orange and Cancer, 2013.<\/p>\n\n\n\n
Helsinki: Painotalo Miktor.<\/p>\n\n\n\n
Helsinki: El\u00e4insuojeluliitto Animalia ry.<\/p>\n\n\n\n
Helsinki: Suomen Pipliaseura.<\/p>\n\n\n\n
EUR-Lex.
Finlex.
History: Animals of War.
The IUCN Red List Site: Discover Species.
Pienehk\u00f6 sivistyssanakirja,<\/p>\n\n\n\n
pdf-dokumentit<\/em><\/p>\n\n\n\n
artikkelit ja uutiset<\/em><\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.stripes.com\/news\/pentagon-live-animal-testing-still-needed-to-prevent-war-deaths-1.217353, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.bbc.co.uk\/nature\/19072196, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/abcnews.go.com\/blogs\/headlines\/2010\/03\/bombsniffing-rats-save-lives-in-africa, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/news.discovery.com\/human\/genetics\/animals-consciousness-mammals-birds-octopus-120824.htm, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.theglobeandmail.com\/incoming\/last-ghost-of-the-vietnam-war\/article1057457\/?page=all, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.ifrc.org\/en\/news-and-media\/news-stories\/asia-pacific\/vietnam\/vietnam-red-cross-urges-more-aid-for-agent-orange-casualties\/, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/edition.cnn.com\/2012\/08\/10\/world\/asia\/vietnam-us-agent-orange\/, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/yle.fi\/uutiset\/puolustusvoimat_ampuu_sikoja_suomessakin\/6382249, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/news.bbc.co.uk\/2\/hi\/middle_east\/2839155.stm, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/61\/emme_ole_yksin, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/www.city-journal.org\/html\/10_3_urbanities-animal.html, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/plato.stanford.edu\/entries\/rights-children\/, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
Saatavissa http:\/\/yle.fi\/uutiset\/ottaako_usa_40_vuoden_jalkeen_vastuun_hirviosikioista_ja_vammaisista_lapsista\/2596561, luettu 28.5.2013.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n